Puolustusvoimien konkari Tero Minkkinen: Olen toiveikas
”Olen eläkkeeni ansainnut Puolustusvoimista, mutta haluaisin yhä antaa panokseni työelämässä Suomen hyväksi”, sanoo 56-vuotias entinen ammattiupseeri Tero Minkkinen.
Moni ei tule ajatelleeksi, mitä Puolustusvoimissa työskentely vaatii. Paikkakunnan vaihdokset ovat jatkuvia, kouluttautuminen koko uran mittaista ja työn haasteet erittäin monipuolisia.
”Me ammattiupseerit olemme kyllä tehneet osamme sen hyväksi, että kaikki suomalaiset voivat elää turvassa”, Tero sanoo.
Samaan hengenvetoon Tero jatkaa, että osaamisen kirjo kehittyy Puolustusvoimissa poikkeuksellisen syväksi jatkuvan oppimisen ja monipuolisten haasteiden takia. Tero sanoo, että haluaisi osaltaan tuoda tämän osaamisensa yhteiseksi hyväksi.
”Yhteiskunnan ja yritysten kannattaisi laajasti tarttua toimeen ja ulosmitata kokeneiden työntekijöiden osaaminen yleisestikin.”
Ja tässä piilee ehkä yllättäen vaikeus. Tero piti vakituisen työelämän jälkeen pienen hengähdystauon ja on sen jälkeen hakenut ahkerasti työpaikkoja. Vastauksia hakemuksiin on koitunut muutama. Haastattelukutsuja on ollut kolme.
”Tuntuu joskus turhauttavalta. Enkä ole ainoa. Monet kollegani ja ikäiseni kertovat samanlaisista kokemuksista. Mediassa asia on esillä melkein viikoittain: viimeksi luin huippuinsinööristä, joka tekee lumitöitä, koska rekrytoituminen on vaikeata.”
Mistä muutoksen avaimet?
Teron mielestä yksi tärkeä askel olisi työnhakijoiden tukeminen. Asiallinen palaute olisi monelle työnhakijalle kullanarvoista. Millä perusteilla valinta tehtiin, mitkä olivat hakijan vahvuudet ja kehityskohteet. Miksi valinta ei osunut juuri minuun?
”Tämä on yhteiskunnallisesti iso asia. Jos työuria halutaan pidentää, myös rekrytoinnista pitää tehdä myönteisempi kokemus. Ei voi olla niin, että maamme kannalta iso tuottavuuspotentiaali vain turhautuu, kun se haluaa tarjota kyvykkyyksiään käytettäviksi.”
Työvoimapoliittisesti työurien pidentämistä voidaan edistää monin tavoin. Elinikäinen oppiminen ja täydennyskoulutus olisivat monelle konkarille ratkaiseva askel työelämään. Siksi kouluttautumisen mahdollisuuksia tulisi vahvemmin hyödyntää.
”Asiaa kannattaa ajatella pysyvyyden näkökulmasta. Yritykset asettavat nuorille kovia vaatimuksia, ja on tunnettua että nuoret työntekijät vaihtavat työpaikkaa jo kahdenkin vuoden jälkeen. Konkarit taas tuovat jatkuvuutta, kun vain heidän arvoonsa kiinnitettäisiin huomiota”, Tero sanoo.
Konkarit ovat joustavia
Teron mukaan konkarit eivät kilpaile nuorempien kanssa samoista työpaikoista. Moni konkari on kiinnostunut projektiluontoisista tai osa-aikatehtävistä. Kaikki hyötyisivät, kun työn tekemiseen luotaisiin joustavia rakenteita. Nuoretkin. Työyhteisöjen tukena olisi osaavaa ja kokenutta henkilöstöä, joka voisi mentoroida nuorempia kollegoita ja tuoda työpaikoille kokemuksen tuottamaa rauhallisuutta ja näkemyksellisyyttä.
”Konkarit eivät kilpaile nuorten kanssa työelämässä paikasta auringossa. Se on väärä mielikuva”.
Mielikuvia tulisi Teron mielestä murtaa laajemminkin. Puolustusvoimien konkareista hän kertoo, että heidän osaamisensa ja koulutuksensa on laaja-alaisempaa kuin usein ajatellaan.
”Asepuvun alla on fiksu ihminen, vanhempi, maisteri, puoliso ja laajasti eri työtehtävissä pätevöitynyt ammattilainen”.
Mahdollisuuksien äärellä
Konkarit ovat Teron mukaan yleensäkin erinomaisia osaajia. On valtavasti mahdollisuuksia ottaa arvokas resurssi yhä tehokkaammin mukaan maamme rakentamiseen. Eivätkä toimenpiteet ole kovin monimutkaisia.
”Tärkeintä on, että päätettäisiin, että nyt tämä tehdään”, Tero sanoo.
Teron mukaan ei kerta kaikkiaan ole hyvä asia, että jos yli 45-vuotias irtisanotaan, tilanne on usein traaginen. Olisi todella järkevää joustavoittaa ikääntyneempien ihmisten työmarkkinoita ja voittaa yhteiskunnallisesti ne monipuoliset hyödyt, joita tämä tuottaisi.
”Monet haluavat olla mukana työelämässä pitkäänkin. Juuri luin lehdestä jutun 100-vuotiaasta kampaajasta, joka yhä työskentelee. Tilaus uudistuksille ja toimenpiteille on valtava.”
Olen toiveikas
Tero kertoo olevansa toiveikas. Puolustusvoimien konkarit ovat erikoisosaajia strategisen suunnittelun parissa. Johtaminen ja johtoryhmätyöskentely on luontaista Puolustusvoimissa. Samoin kriisijohtaminen ja muutosjohtaminen: Puolustusvoimien organisaatiota on jatkuvasti kehitetty ja henkilöstöltä on vaadittu syvää osaamista muutosten toteuttamiseksi.
”Me koulutamme ja opetamme, kehitämme itseämme ja henkilöstöä. Tiimityö ja työhyvinvointi ja muista ihmisistä huolenpitäminen on meille tärkeä osaamisalue. Kansainväliset tehtävät ovat monille tuttuja. Opiskelemme jatkuvasti,” Tero kertoo.
Luovuttaminen ei ole käynyt Teron mielessä:
”Aion jatkossakin hakea työpaikkoja pää pystyssä ja sen sanoisin muillekin: me olemme loistavia tyyppejä, ylpeästi eteenpäin. Tilanne muuttuu varmasti uudenlaiseksi.”
Haastattelu: Jyrki Laine
